Saunamatka – Takeo, Saga (osa 1)
2020/12/01 ← edellinen / seuraava →
Osallistuimme 23. marraskuuta Sagan läänin Takeon kaupungissa järjestettyyn "Go To フィンランドサウナフェスin武雄" (Go To Finland Sauna Fes in Takeo) -tapahtumaan. Tämä oli meille molemmille ensimmäinen kerta Sagassa, ja tuntuu hienolta ajatella, että sauna johdatti meidät sinne.
Saavuimme Nagasakin lentokentälle tapahtumaa edeltävänä iltana yhdessä meidät alunperin sinne kutsuneen Business Finlandin Numatan kanssa. Meitä vastaan tullut Takeon kaupungin työntekijä Matsuo ajoi meidät ensin kentältä Takeoon ja johdatti sitten siellä paikalliseen ravintolaan, joka tarjosi herkullista mm. kalaa ja sakea. Mieleen jäi erityisesti siellä syömämme ヒラス (hirasu) -niminen kala, johon emme ole pahemmin Tokiossa törmänneet, sekä kolme lähialueella tuotettua sakea, jotka olivat kaikki oikein erinomaisia. Ilta kului rattoisasti hyvän ruoan ja juoman merkeissä!
Seuraavana päivänä ajoimme tapahtumapaikalle, joka oli paikallinen leirintäalue. Paikalle oli pystytetty useita telttasaunoja sekä koju, jossa oli tarjolla suomalaista ruokaa, kuten lohikeittoa, korvapuusteja ja Robert's Coffeen kahvia. Näiden lisäksi paikalla pystyi myös pelaamaan mölkkyä. Oli kiva nähdä, että järjestäjät olivat halunneet tuoda Suomea esille muutenkin kuin saunan kautta.
Paikan päällä valmistettu lohikeitto oli todella kermaista ja maultaankin suunnilleen oikeanlaista (kumpikaan meistä ei ole Suomessa ollessaan syönyt pitkään aikaan lohikeittoa, joten muistikuvat autenttisesta mausta ovat vähän hataria). Suomessahan lohikeitto voi olla myös kirkasliemistä. Pyry muistelee hänen isoäitinsä tekemän lohikeiton olleen juuri sellaista. Japanissa suomalainen lohikeitto kuitenkin tunnetaan kermaisena, ja onhan se nykyään suosittu versio Suomessakin.
Kaikenlaisen ulkona oleilun ja telttasaunan kaveriksi olisi molempien mielestä sopinut mainiosti grillimakkara, mutta ilmeisesti koronan takia jo valmiiksi tiukat terveysviranomaisten vaatimukset elintarvikkeiden tarjoamiselle ja valmistamiselle olivat entistäkin tiukemmat. Ehkä sitten ensi kerralla!
Korvapuustit oli tilattu Tokion lähellä sijaitsevassa Kamakurassa toimivasta ライ麦ハウス (raimugi hausu, "ruistalo") -nimisestä leipomosta, jota pitää suomalais-japanilainen pariskunta. Pullat olivat oikein maukkaita, vaikka meistä kardemumman aromi jäikin vähän vaisuksi. Lisäksi pullien koostumus ei ollut niin sitkoinen, vaan pehmeä, mikä muistutti enemmän yleisesti Japanissa myytäviä leipiä ja pullia. Tästä tuli mieleen, että pullaa on ehkä yritetty sovittaa lähemmäs japanilaista makua. Tällaiset erot ovat mielenkiintoisia ja niistä on ehkä luvassa lisää joskus myöhemmin.
Tässä olivat meidän ensivaikutelmamme tapahtumasta ja tarjolla olleista ruoista. Seuraavissa postauksissa kerromme mm. mölkkyepisodista ja itse saunomisesta!